Tietoa meistä
95 jäsentä
tämä on protestanttisten uskontokuntien Bekenntnisschulen ja päiväkotien liitto (VEBS)!
216 oppilaitosta
(56 päiväkotia ja 160 koulua)
134 paikkakunnalla
39 500 oppilasta ja päiväkotilasta
ja yli 6000 työntekijää,
kristillisten vanhempien aloitteiden tukemana…
Protestanttisten uskontokuntien Bekenntnisschulen ja päiväkotien yhdistys (VEBS e.V.) edustaa 207 kristillisen uskontokunnan Bekenntnisschulen ja päiväkotien etuja. Ne ovat kaikki vanhempien perustamia, jotka ovat näin käyttäneet perustuslakimme perusoikeutta (perustuslain 7 artiklan 4 kohta).
Tunnustuksellisesti ne jakavat ”Saksan evankelisen allianssin yhteisen uskonperustan" ja ovat siksi riippumattomia (”vapaita") (esim. protestanttisista alueellisista) kirkoista.
Kattojärjestönä VEBS on hengellinen koti, foorumi ja palveluntarjoaja (neuvonta, täydennyskoulutus, henkilökunnan rekrytointi…), tapahtumien järjestäjä ja riippumattomien Bekenntnisschulen ja päiväkotien edunvalvoja - ja myös puolustaja epätarkkojen hyökkäysten sattuessa.
Bekenntnisschulen ovat ominaisia siitä, että niiden on noudatettava ainoastaan valtion opetustavoitteita1, mutta ei opetussuunnitelmia/opetussuunnitelmia.
Esimerkiksi Nordrhein-Westfalenin perustuslaissa todetaan seuraavaa: ”Bekenntnisschulenissa katoliseen tai protestanttiseen uskontokuntaan tai muuhun uskonnolliseen yhdyskuntaan kuuluvia lapsia opetetaan ja kasvatetaan kyseisen uskontokunnan periaatteiden mukaisesti ”1.
Bekenntnisschulen saavat näin ollen laatia ja opettaa omia opetussuunnitelmiaan2, jotka valtion koulutarkastajien on hyväksyttävä.
Bekenntnisschulenin koko koulupäivän (kaikki oppiaineet mukaan lukien) on oltava kristillisen tunnustuksen läpäisemä/muotoilema (aivan kuten Waldorf- tai Montessori-kouluille on oltava ominaista vastaavat pedagogiset periaatteet).3 .
Käytämme tätä vapautta valtion opetustavoitteita kunnioittaen koulun järjestämiseen omilla menetelmillämme ja opetussisällöillämme, jotka ovat omien uskomustemme muovaamia.
Väärinkäsitysten välttämiseksi: Kouluissamme noudatetaan suurelta osin opetussuunnitelmia - mutta usein mennään koulun uskomusten osalta tätä pidemmälle. Erityisesti merkitys- ja arvokysymyksissä keskustelemme valtion opetussuunnitelman sisällön lisäksi kaikesta siitä, mikä on tärkeää koulun tunnustuksen mukaan Bekenntnisschulen.
Ja kyllä: meillä on lupa mainostaa rippikouluissamme Bekenntnisschulen - mutta lapset ja nuoret tietysti päättävät itse (”ylivoimainen kielto").
VEBS:n rippikouluissa ja kristillisissä päiväkodeissa työskentelevät vain sellaiset työntekijät, jotka jakavat tämän tunnustuksen - tämä on myös peruslain velvoite3.
VEBS tukee tietenkin myös vanhempia (aloitteita) koulujen ja päiväkotien perustamisessa !
Haluaisitko tukea meitä tässä työssä? Löydät työpaikkailmoituksemme täältä.
Lahjoitustilimme: DE88 5009 2100 0001 7675 00.
Tärkeät oikeusperustat ja Saksan kahden ylimmän tuomioistuimen tuomiot Bekenntnisschulen.
”Oikeus perustaa julkisia kouluja on taattu. Julkiset koulut, jotka korvaavat julkisia kouluja, edellyttävät valtion lupaa, ja niihin sovelletaan osavaltioiden lakeja. Lupa myönnetään, jos julkiset koulut eivät ole opetustavoitteidensa ja -tilojensa sekä opetushenkilöstönsä akateemisen koulutuksen osalta huonompia kuin julkiset koulut ja jos ne eivät edistä oppilaiden erottelua vanhempiensa varallisuusaseman mukaan. Lupa on evättävä, jos opetushenkilöstön taloudellinen ja oikeudellinen asema ei ole riittävän turvattu.
Yksityinen peruskoulu (nykyisin: alakoulu) on sallittu vain, jos opetushallinto tunnustaa sen erityisen pedagogisen edun tai jos se huoltajien pyynnöstä perustetaan yhteiskouluksi, tunnustukselliseksi tai aatteelliseksi kouluksi eikä kunnassa ole tämäntyyppistä julkista peruskoulua. ”1
Bekenntnisschulenissa katoliseen tai protestanttiseen uskontokuntaan tai muuhun uskonnolliseen yhdyskuntaan kuuluvia lapsia opetetaan ja kasvatetaan kyseisen uskontokunnan periaatteiden mukaisesti.
”Jollei tässä laissa toisin säädetä,
on näiden koulujen ylläpitäjien vastuulla.
- kouluorganisaatio, erityisesti päätös
erityisestä pedagogisesta, uskonnollisesta … luonteesta, - opetuksen ja opetusmenetelmien määritelmä ja
- opetuksen sisältö ja
- oppituntien järjestäminen
myös poikkeaa julkisesti rahoitettuja kouluja koskevista säännöksistä.”3
Bekenntnisschulen edellyttää vanhempien, oppilaiden ja opettajien tunnustuksen yhtenäisyyttä , joka leimaa koulua ja koko sen opetusta.4
Olennaista (Bekenntnisschulenissa) on se , opetetaanko pohjimmiltaan samoja tietoja ja taitoja riippumatta siitä , että opetukselle on ominaista itsenäinen ideologinen perusta ja että opetusmenetelmät ja -sisällöt on suunnattu siihen.
Tältä osin ei vaadita vastaavuutta julkisten koulujen kanssa, vaan ainoastaan vastaavuutta. ”5
”… yksityiset vaihtoehtokoulut voivat vapaasti pyrkiä valtion määrittelemien opetuksen tavoitteiden lisäksi myös muihin opetustavoitteisiin, mukaan lukien kasvatustavoitteet, jotka eivät missään tapauksessa ole ristiriidassa valtion tavoitteiden kanssa, varsinkin kun valtion opetustavoitteet jättävät tyypillisesti tilaa tiettyjen oppituntien sisällön täyttämiselle. ”4
”Bekenntnisschulenin luonnetta ei muuta se, että vähemmistö oppilaista tulee vanhempainkodista, joka ei kuulu koulun ylläpitäjien ja opettajien uskonnolliseen yhteisöön…"4
”Suvaitsevaisuus ei tarkoita avoimuutta ja puolueettomuutta siinä mielessä, että oppilaita ei pitäisi opettaa kehittämään tiettyä omaa vakaumusta, tunnustamaan sitä ja tarvittaessa puolustamaan sitä…
Tämä suvaitsevaisuuden vähimmäistaso kieltää eriävien vakaumustenväheksymisen ja erityisesti niiden mustamaalaamisen, mutta ei missään nimessä omien vakaumusten edistämisen ."4
”Perustuslaissa edellytetty vähimmäisarvojen opettaminen koulussa ei edellytä uskonnonopetusta tai edes erillistä oppiainetta. Pikemminkin muut oppiaineet, kuten saksa tai yhteiskuntaoppi, soveltuvat myös eettisten kysymysten käsittelyyn." 6
”Muiden kuin peruslain 7 §:n 4 momentin 3 virkkeessä lueteltujen koulukohtaisten hyväksymisvaatimusten täyttämistä ei voida vaatia yksityiseltä kouluviranomaiselta valtion lailla eikä erityisellä kouluviranomaisen hyväksymiskäytännön muodolla. ”7
Toimipaikat
1 Peruslain 7 artiklan 4 ja 5 kohta.
2 NRW:n osavaltion perustuslaki, 12 §:n 3 momentin 2 virke.
3 Saksin laki itsenäisistä kouluista, 2 §:n 2 momentin 2 virke 2
4 Liittovaltion hallintotuomioistuin, tuomio 19. helmikuuta 1992, viite: 6 C 3/91, alaviite 1.
5 Liittovaltion perustuslakituomioistuin, päätökset 9.3.1994 (1 BvR 682, 712/88) ja 8.6.2011 (1 BvR 759/08, 733/09).
6 Liittovaltion hallinto-oikeus, päätös 29.4.2019 (6 B 141.18).
7 Liittovaltion hallintotuomioistuin, tuomiot 11.3.1966 (7 C 194.64) ja 30.1.2013 (6 C 6.12).
