Kyllä, se on nimenomaisesti sallittua, ks. vuonna 1992 annetut merkittävät tuomiot (BVerwG:n asiakirjanumero 6 C 3/91, alaviite 6).

Liittovaltion hallintotuomioistuin vaatii ”vähimmäistason suvaitsevaisuutta, joka tarkoittaa suvaitsevaisuutta toisten erilaisia vakaumuksia kohtaan", sekä ”oppilaiden yksilöllisten havainto- ja arviointikykyjen kunnioittamista ja edistämistä". Bekenntnisschulen ei kuitenkaan saa vaatia puolueettomuutta ja avoimuutta siinä mielessä, että ”kouluopetuksen lopussa ei pitäisi olla selvää sitoutumista tiettyihin uskomuksiin ja sitoutumista tiettyihin arvoihin". Oppilaita ei tietenkään saa ”hukuttaa" (Beutelsbachin konsensus).

Totta kai. Valtion opetustavoitteiden mukaan oppilaiden pitäisi myös pystyä ”erottamaan evoluutioteorian tieteellinen kanta ei-tieteellisistä ajatuksista, jotka koskevat elävien olentojen kehitystä". (Nordrhein-Westfalenin lukioiden perusopetussuunnitelma, 2011, s. 34 f., B3).

Liittovaltion hallintotuomioistuimen mukaan myös oppilaat, jotka eivät ole samaa mieltä koulun uskontokunnasta mutta haluavat tutustua siihen, voidaan ottaa kouluun (asia 6 C 3/91). Peruslaissa (7 §:n 5 momentti) lähdetään periaatteessa siitä, että Bekenntnisschulen ovat tarkoitettu kyseiseen uskontokuntaan kuuluvien perheiden lapsille.

Ainoastaan jos he haluavat tosissaan tutustua koulun/toisten oppilaiden ja opettajien uskoon - tämä koskee myös uskonnonopetusta. Eri uskontokuntaa (uskontokuntaa) edustavat oppilaat voivat siis vain poikkeustapauksissa (pakolaiset) käydä kristilliseen uskontokuntaan kuuluvaa Bekenntnisschulen.

Se on hyvin yksinkertaista: hakemus tehdään suoraan koulun rahoitusorganisaatiolle tai koululle itselleen. Tarvitset kuitenkin yleensä samat tutkinnot kuin valtion kouluissa!

Kyllä! (Lukuun ottamatta hyvin pieniä kouluja). Miten voit hakea? Se on hyvin yksinkertaista: haet suoraan koulun sponsorilta tai koululta itseltään. Tarvitset kuitenkin samat pätevyysvaatimukset kuin valtion kouluissa!

Kyllä, mutta valitettavasti vain NRW:ssä ja Baden-Württembergissä.

Pääsääntöisesti palkka perustuu valtion koulujen palkkaan (TVL), mutta se vaihtelee osavaltioittain, koska itsenäisiä kouluja tuetaan eriasteisesti.

Itsenäiset koulut on vahvistettu perusoikeutena perustuslaissamme (peruslaki). Niiden pitäisi ja voivat täydentää valtion koulujärjestelmää ja varmistaa monimuotoisuuden. Niiden on täytettävä kyseisen osavaltion oppimistavoitteet, mutta muuten ne ovat hyvin vapaita. Vaihtoehtoisina kouluina, joilla on valtion tunnustamat todistukset, niihin sovelletaan kuitenkin tiukempaa valvontaa/sääntelyä todistusten vertailukelpoisuuden varmistamiseksi.

Peruslain 7 §:n 4 momentin 3. virkkeessä todetaan: ”Lupa (julkiselle koululle) myönnetään, jos julkiset koulut eivät ole opetuksen tavoitteiden ja tilojen sekä opetushenkilöstön akateemisen koulutuksen osalta huonompia kuin julkiset koulut…" Edellä mainitussa perusoikeudessa tarkoitettuja opetuksen tavoitteita ovat koulun yleinen koulutustehtävä sekä yksittäisten koulumuotojen ja kouluasteiden omat opetustavoitteet. Olennaista on, että välitetään olennaisesti samoja tietoja ja taitoja riippumatta siitä, onko opetukselle ominaista oma ideologinen perustansa ja siihen suuntautuvat opetusmenetelmät ja -sisällöt. Tältä osin ei vaadita yhdenvertaisuutta julkisten koulujen kanssa, vaan pikemminkin vastaavuutta (päätös, liittovaltion perustuslakituomioistuin, 9.3.1994, 1 BvR 682, 712/88). ”Valtion tunnustamien" julkisten koulujen (vaihtoehtoisten koulujen) on mahdollistettava oppilaan siirtyminen vaihtoehtoisesta koulusta vastaavaan julkiseen kouluun ja päinvastoin ilman erityisiä vaikeuksia. Vastaaviin julkisiin kouluihin sovellettavia oppilaaksiotto- ja siirtymäsääntöjä on myös sovellettava.

”Hyväksyttyjen" vaihtoehtoisten koulujen (NRW:ssä: väliaikaisesti hyväksyttyjen) on saavutettava valtion koulujen opetusohjelman taso viimeistään kyseisen koulutusjakson loppuun mennessä. Niille annetaan pitkälti vapaus valita koulun toimintatapa ja käytettävät resurssit. Tämä voi johtaa siihen, että hyväksytyt julkiset koulut (vaihtoehtoiset koulut) voivat poiketa koko rakenteeltaan niin perusteellisesti julkisista kouluista, että niiden oppilaat eivät esimerkiksi voi siirtyä julkiseen koulujärjestelmään ennen koulutusohjelman päättymistä (BVerfGE 27, 195,205; BVerfG, päätös 8.6.2011, 1 BvR 759/08) tai siirtyä haluamaansa koulumuotoon (esim. lukioon).

Kyllä, jos valtio tunnustaa itsenäisen koulun (NRW:ssä: ”hyväksytty") - näin on lähes aina protestanttisten Bekenntnisschulen kohdalla.

Valitettavasti valtio syrjii riippumattomien koulujen oppilaita ja myöntää huomattavasti vähemmän rahoitusta (vain noin 60-70 prosenttia) kuin valtion koulujen oppilaille. Tämän vuoksi itsenäisten koulujen on valitettavasti perittävä koulumaksuja tai pyydettävä lahjoituksia - yleensä vanhempien tuloista riippuvalla asteikolla. Yhtään lasta ei suljeta pois taloudellisista syistä!

Maksuttomat koulut on suojattu perusoikeutena Saksan peruslaissa (peruslain 7 artiklan 4 ja 5 kohta), maksuttomat päiväkodit muun muassa sosiaalilain VIII §:n 3 momentissa.

NRW:n osavaltion perustuslain 12 §:n 3 momentissa määritellään:
”Bekenntnisschulenissa katoliseen tai protestanttiseen uskontokuntaan tai muuhun uskonnolliseen yhdyskuntaan kuuluvia lapsia opetetaan ja kasvatetaan kyseisen uskontokunnan periaatteiden mukaisesti."
Kahden suurkirkon tunnustusten lisäksi ”Saksan evankelisen liiton yhteinen uskonpohja" ja mennoniittinen tunnustus tunnustetaan ”tunnustuksiksi".
Peruslain 7 §:n 5 momentin mukaisesti kristityt vanhemmat voivat perustaa tunnustuksellisen peruskoulun, jos heillä on yhteinen uskontunnustus (ei: uskontokunta) ja jos koulussa työskentelee vain saman uskontunnustuksen omaavia työntekijöitä. Liittovaltion hallintotuomioistuimen vuonna 1992 antamien kahden merkittävän tuomion mukaan (asiat 6 C 3/91 ja 6 C 5/91) kouluun voidaan ottaa myös oppilaita, jotka eivät ole samaa uskontokuntaa mutta haluavat oppia siitä.
Toisen asteen Bekenntnisschulen sovelletaan vähemmän tiukkoja rippikouluihin liittyviä vaatimuksia.
Huolimatta suuresta vapaudesta kunkin osavaltion kouluviranomaiset valvovat viime kädessä myös Bekenntnisschulen.

Ne eivät ole vain sallittuja, vaan niiden on jopa pakko olla, koska peruskouluja voidaan perustaa vain, jos ne ovat erilaisia (esimerkiksi protestanttinen Bekenntnisschulen, jolla on vastaava kristillinen luonne) - näin säädetään peruslain 7 artiklan 5 kohdassa. Toisen asteen ja ammatilliset koulut voivat, mutta niiden ei tarvitse olla erilaisia kuin valtion koulujen.

Vaihtoehtoiset koulut vastaavat valtion koulujärjestelmän koulumuotoja ja opettavat valtion oppimistavoitteita - mutta myös muuta (esim. kristillistä kasvatusta). Niillä on lupa toimia omien opetus- ja kasvatusmenetelmiensä mukaisesti, jos ne vastaavat (mutta eivät vastaa!) valtion kouluja.

Saksan sosiaalilain mukaan riippumaton organisaatio on laitos, joka tarjoaa henkilöstöä ja aineellisia resursseja palveluja varten ja joka ei ole julkinen tai hallinnollinen elin (kunta, piiri, osavaltio, liittovaltio).

Perustuslain 7 artiklan 4 ja 5 kohta
Liittovaltion hallintotuomioistuin: vuonna 1992 annetut ratkaisut (asiat 6 C 3/91 ja 6 C 5/91).
Osavaltioiden perustuslait, esim. NRW: osavaltion perustuslain 12 §:n 3 momentti.

Ei, peruslain 7 artiklan 4 kohdassa taataan koulutuksen vapaus ja perusoikeus perustaa vapaa (yksityinen) koulu: ”Oikeus perustaa julkisia kouluja on taattu." ”Oikeus perustaa julkisia kouluja on taattu." Monissa osavaltioiden koululakeissa todetaan myös, että itsenäiset koulut ”täydentävät ja rikastuttavat" julkista koulujärjestelmää (esim. SchulG NRW § 100, Privatschulgesetz Baden-Württemberg § 1).

Kouluihimme osallistuu lapsia ja nuoria kaikista tuloluokista, koska vanhemmilta vaadittavat maksut on porrastettu tulojen ja perheen koon mukaan (esimerkiksi toisesta lapsesta maksetaan yleensä alennettu maksu ja kolmannesta ja sitä vanhemmista lapsista maksuton maksu). Jos sosiaaliset vaikeudet ovat tästä porrastuksesta huolimatta suuret, vanhempien maksuosuus voidaan jättää kokonaan maksamatta.