Hampurin osavaltion hallitus oli viiden vuoden ajan yritt\u00e4nyt est\u00e4\u00e4 vanhempainaloitteen peruskoulun. Syyksi ilmoitettiin: Vain suuret kirkot voivat perustaa Bekenntnisschulen. Helmikuun 19. p\u00e4iv\u00e4st\u00e4 1992 l\u00e4htien on ollut selv\u00e4\u00e4, ett\u00e4 t\u00e4m\u00e4 viranomaisten n\u00e4kemys oli v\u00e4\u00e4r\u00e4. ”Mik\u00e4 tahansa uskontunnustus\", esimerkiksi ”Evankelisen liiton yhteinen uskonperusta\", riitt\u00e4\u00e4 tunnustukselliseksi perustaksi vapaalle peruskoululle Bekenntnisschulen. <\/p>\n\n
T\u00e4m\u00e4 perustuslain 6 \u00a7:n perustuslaillisen s\u00e4\u00e4nn\u00f6ksen selvent\u00e4minen johti siihen, ett\u00e4 protestanttiset vanhemmat perustivat paljon uusia kouluja: 30 vuotta my\u00f6hemmin on pelk\u00e4st\u00e4\u00e4n Bekenntnisschulen yli 150, joiden tunnustuksen perustana on Raamattu, Apostolien uskontunnustus ja Evankelisen Allianssin uskonpohja.<\/p>\n\n
Niin t\u00e4rke\u00e4 kuin tuomio olikin monien kristillisten Bekenntnisschulen perustamisen kannalta, monet silloiset koulujen perustajat ja viel\u00e4 enemm\u00e4n heid\u00e4n seuraajansa unohtivat sen nopeasti. Koulut eiv\u00e4t tuntuneet voivan uskoa, ett\u00e4 Saksan korkeimman hallintotuomioistuimen antama tuomio oli osoittanut heid\u00e4n asiansa sataprosenttisesti oikeaksi! <\/p>\n\n
Liittovaltion hallintotuomioistuin oli itse asiassa hyl\u00e4nnyt t\u00e4ysin peruslain 7 artiklan 5 kohdan vuosikymmeni\u00e4 vallinneen hallinnollisen k\u00e4sityksen. Jatkossa ei pit\u00e4isi en\u00e4\u00e4 riippua siit\u00e4, haluaako koulu hyv\u00e4ksy\u00e4 protestanttisen alueseurakunnan tunnustuksen - ”vapaat\" protestanttiset koulut ovat sallittuja. Vuodesta 1992 l\u00e4htien ”mik\u00e4 tahansa uskontokunta\", johon sovelletaan peruslain 4 artiklan 1 kohdan mukaista tunnustuksen ja uskon vapautta, voidaan ottaa Bekenntnisschulen-perustaksi. <\/p>\n\n
Liittovaltion hallintotuomioistuin vahvisti 19. helmikuuta 1992 kahdessa peruskouluja koskevassa tuomiossaan, mik\u00e4 on uskontunnustus ja miten se m\u00e4\u00e4ritell\u00e4\u00e4n: Aatteellisia kouluja koskeva tuomio (skientologisen koulun hyv\u00e4ksymishakemus hyl\u00e4ttiin, koska skientologia ei ollut ”aate\"), tuomion numero 6 C 5.91, ja ”meid\u00e4n\" Hampurin Bekenntnisschulenamme koskeva tuomio (koulun perustajien toive hyv\u00e4ksyttiin), tuomion numero 6 C 3.91.<\/p>\n\n
Tuomioistuin viittasi ”meid\u00e4n\" tuomiossamme Weltanschauungsschulen-tuomioonsa, mink\u00e4 vuoksi lis\u00e4\u00e4mme Weltanschauungsschulen-tuomion keskeiset lauseet asiaankuuluviin kohtiin - tarkemmin sanottuna viittaamme kuitenkin aina molempiin kyseisen\u00e4 p\u00e4iv\u00e4n\u00e4 annettuihin tuomioihin.<\/p>\n\n
Oikeuksiin sis\u00e4ltyy kuitenkin my\u00f6s velvollisuuksia, tai t\u00e4ss\u00e4 tapauksessa vaatimuksia, jotka on t\u00e4ytett\u00e4v\u00e4! Liittovaltion hallinto-oikeus toteaa yhden asian hyvin selv\u00e4sti: Bekenntnisschulen on oltava pitk\u00e4lti homogeeninen tunnustuksellinen yhteis\u00f6. T\u00e4m\u00e4 tarkoittaa, ett\u00e4 ei-uskovaiset vanhemmat ja heid\u00e4n lapsensa ovat sallittuja ”hiljaisena\" v\u00e4hemmist\u00f6n\u00e4, jos he <\/p>\n\n
Toisin sanoen: Bekenntnisschulenin jokap\u00e4iv\u00e4ist\u00e4 kouluel\u00e4m\u00e4\u00e4 ja opetusta on luonnehdittava sen tunnustuksellisuuden mukaisesti (tuomion johtava periaate 1) - ilman vastalauseita niiden taholta, jotka eiv\u00e4t (viel\u00e4) jaa tunnustuksellisuuttamme. Jos t\u00e4m\u00e4 tunnustuksellinen luonne puuttuu tai katoaa, viranomaisten on suljettava t\u00e4llainen peruskoulu! <\/p>\n\n
Vuonna 1992 annetun tuomion j\u00e4lkeen koulujen perustajat ja viranomaiset eiv\u00e4t kuitenkaan pian en\u00e4\u00e4 noudattaneet yht\u00e4 tarkasti n\u00e4it\u00e4 pakollisia vaatimuksia, jotka koskevat Bekenntnisschulen. Baijeria lukuun ottamatta osavaltiot sovelsivat tuomiota mahdollisen uskontokunnan osalta, mutta muuten ne noudattivat enemm\u00e4n tai v\u00e4hemm\u00e4n aiempia vaatimuksia, joiden mukaan (entisten kirkollisten) Bekenntnisschulen oli vaihtoehtoisina kouluina pitk\u00e4lti vastattava julkisia kouluja.<\/p>\n\n
Stuttgartin hallinto-oikeuden pamaus vuonna 2003: Islamilaisen koulun perustamista ei voida hyv\u00e4ksy\u00e4!<\/p>\n\n
Tilanne muuttui vuonna 2003, kun Baden-W\u00fcrttembergin kulttuuriministeri\u00f6 hylk\u00e4si Stuttgartiin suunnitellut islamilaiset Bekenntnisschulen-lupahakemuksen ja kantajat hylk\u00e4siv\u00e4t hyvist\u00e4 asianajajista huolimatta kanteensa sit\u00e4 vastaan ensimm\u00e4isess\u00e4 oikeusasteessa, koska he eiv\u00e4t olleet noudattaneet vuonna 1992 annettuja tuomioita. Toisin kuin rohkeat hampurilaisvanhemmat, he eiv\u00e4t valittaneet vaan antautuivat. <\/p>\n\n
Koska tuomio oli ”vedenpit\u00e4v\u00e4\": tuomioistuin oli perustanut vuoden 1992 tuomioita koskevan p\u00e4\u00e4t\u00f6ksens\u00e4 siihen, ett\u00e4 peruslaista puuttui kolme olennaista vaatimusta, joita korostettiin vuonna 1992:<\/p>\n\n
Liittovaltion hallintotuomioistuimen vuonna 1992 antamat tuomiot, joita sovelletaan perusteellisesti ensimm\u00e4ist\u00e4 kertaa.<\/p>\n\n
Juuri n\u00e4m\u00e4 olivat ja ovat peruslain 7 artiklan 5 kohdassa tarkoitettuja tunnustuksellisia ja ideologisia kouluja koskevia vaatimuksia, kuten liittovaltion hallintotuomioistuin on 30 vuotta sitten selke\u00e4sti todennut.<\/p>\n\n
Kun kyse oli edell\u00e4 mainitusta Stuttgartin islamilaisesta peruskoulusta, Stuttgartin kouluhallinto ja hallinto-oikeus n\u00e4kiv\u00e4t t\u00e4m\u00e4n yht\u00e4kki\u00e4 hyvin selv\u00e4sti. Vanhempien ja oppilaiden uskontokunnan homogeenisuus sek\u00e4 koulun ja oppituntien johdonmukainen uskontokuntakohtainen luonne olisi varmasti otettu siihen asti kaikkialla melko kriittisesti vastaan. Jos koulu olisi ottanut t\u00e4m\u00e4n vakavasti, sit\u00e4 olisi todenn\u00e4k\u00f6isesti syytetty eri uskontokuntaan kuuluvien tai uskonnottomien vanhempien ja oppilaiden syrjinn\u00e4st\u00e4, peruslain 3 \u00a7:n rikkomisesta (”… Ket\u00e4\u00e4n ei saa syrji\u00e4 … perusteella. … joutua ep\u00e4edulliseen asemaan tai suosittuun asemaan uskonsa, uskonnollisten tai poliittisten mielipiteidens\u00e4 vuoksi…\") tai oli ”fundamentalistinen\" ja joka tapauksessa hyl\u00e4tt\u00e4v\u00e4. <\/p>\n\n
Yksitoista vuotta vuoden 1992 tuomion j\u00e4lkeen kaupunki ja hallinto-oikeus vaativat kuitenkin nyt, ett\u00e4 t\u00e4m\u00e4n islamilaisen peruskoulun perustamisaloitteen on osoitettava uskontokunnan homogeenisuus ja johdonmukainen uskontokunnan luonne. Viranomaiset vaativat my\u00f6s todisteita siit\u00e4, ett\u00e4 oppilaiden ensimm\u00e4iset vanhemmat olivat muslimeja ja ett\u00e4 he viime k\u00e4dess\u00e4 hakivat koulua. Toiseksi oli selitett\u00e4v\u00e4 yksityiskohtaisesti, ett\u00e4 ja miten heid\u00e4n islamilainen vakaumuksensa vaikuttaisi opetukseen ja kasvatukseen suunnitellussa koulussa. Koska perustajat eiv\u00e4t my\u00f6sk\u00e4\u00e4n kyenneet kuvaamaan t\u00e4t\u00e4 j\u00e4lkik\u00e4teen, koulun perustaminen oli ep\u00e4onnistuttava. [1]<\/a><\/p>\n\n Valtion kouluhallinnot reagoivat v\u00e4hitellen<\/p>\n\n Islamilaiset kantajat katsoivat, ett\u00e4 heit\u00e4 oli kohdeltu ep\u00e4oikeudenmukaisesti. Heid\u00e4n syyt\u00f6ksens\u00e4 siit\u00e4, ett\u00e4 kristillisten Bekenntnisschulenille oli my\u00f6nnetty avok\u00e4tisesti lupa (koska ehtojen noudattamista ei ollut todella tarkastettu), oli totta, mutta se ei auttanut kantajia heid\u00e4n asiassaan - Saksassa ei ole oikeutta yht\u00e4l\u00e4iseen, mutta lainvastaiseen kohteluun (”yhdenvertaisuus v\u00e4\u00e4ryydess\u00e4\"). <\/p>\n\n Monissa osavaltioissa oikeudenk\u00e4ynnin tulos johti v\u00e4hitellen siihen, ett\u00e4 liittovaltion hallintotuomioistuimen Bekenntnisschulen-vaatimuksia alettiin tutkia tarkemmin. Yh\u00e4 useammin vaadittiin nyt ilmoituksia perustajaryhm\u00e4n vanhemmilta, joiden ei en\u00e4\u00e4 tarvinnut vain ”hyv\u00e4ksy\u00e4\" kasvatusajattelua ja koulun tunnustusta, vaan heid\u00e4n oli my\u00f6s henkil\u00f6kohtaisesti ja nimenomaisesti tuettava kouluyhdistyksen lupahakemuksessa kuvattua tunnustusta. <\/p>\n\n Baden-W\u00fcrttembergiss\u00e4 esitettiin my\u00f6s (perusteltuja) kysymyksi\u00e4 vanhempien, lasten ja opettajien sitoutumisesta, ja usein valitettiin, ett\u00e4 kouluyhdistysten esitetyist\u00e4 s\u00e4\u00e4nn\u00f6ist\u00e4 ei k\u00e4ynyt ilmi, miss\u00e4 m\u00e4\u00e4rin vanhempien osallistuminen koulun toimintaan tunnustuksellisena yhteis\u00f6n\u00e4 oli taattu. Toistuvasti pyydettiin sis\u00e4llytt\u00e4m\u00e4\u00e4n s\u00e4\u00e4nt\u00f6ihin seuraava kohta, joka ei ole t\u00e4ysin oikeusk\u00e4yt\u00e4nn\u00f6n mukainen: \" Opetushenkil\u00f6st\u00f6, oppilaat ja vanhemmat samaistuvat kouluun, tukevat yhdess\u00e4 koulun profiilia ja kehitt\u00e4v\u00e4t sit\u00e4 edelleen.\"<\/em> T\u00e4m\u00e4 ei ole t\u00e4ysin oikeusk\u00e4yt\u00e4nn\u00f6n mukainen. Er\u00e4s Bekenntnisschulen, joka ei voinut uskoa n\u00e4it\u00e4 oikeusk\u00e4sityksen muutoksia, sai kouluviranomaiseltaan yst\u00e4v\u00e4llisen vastauksen: ”Nyky\u00e4\u00e4n kellot tikitt\u00e4v\u00e4t hieman eri tavalla kuin silloin\" - eri tavalla kuin ennen vuotta 1992. Tuomiot alkoivat vaikuttaa. <\/p>\n\n Nykyisten koulujen on t\u00e4ytett\u00e4v\u00e4 kaikki lakis\u00e4\u00e4teiset vaatimukset p\u00e4ivitt\u00e4in.<\/p>\n\n Sittemmin kaikkien vastuuhenkil\u00f6iden pit\u00e4isi olla selvill\u00e4 siit\u00e4, ett\u00e4 heid\u00e4n on oltava t\u00e4ysin tietoisia riippumattomien Bekenntnisschulen’s oikeusperustasta ja noudatettava sit\u00e4 pitk\u00e4ll\u00e4 aikav\u00e4lill\u00e4. T\u00e4m\u00e4 koskee erityisesti perus- ja alkuopetuksen Bekenntnisschulen, koska ne olisivat peruslakimme mukaan kiellettyj\u00e4 ilman peruslain 7 \u00a7:n 5 momentin mukaista ”erityislupaa\" ilman p\u00e4\u00e4syvaatimuksia. Yhden ja saman kouluyhdistyksen toisen asteen oppilaitosten osalta ei kuitenkaan voida harkita kovinkaan montaa poikkeusta, koska yhdistyksen s\u00e4\u00e4nn\u00f6iss\u00e4 on yleens\u00e4 m\u00e4\u00e4r\u00e4tty kaikista koulutyypeist\u00e4. <\/p>\n\n On my\u00f6s t\u00e4rke\u00e4\u00e4 huomata, ett\u00e4 t\u00e4m\u00e4 ei ole t\u00e4rke\u00e4\u00e4 ainoastaan uusien koulujen lupamenettelyjen kannalta, vaan my\u00f6s nykyisten koulujen on noudatettava t\u00e4t\u00e4 periaatetta p\u00e4ivitt\u00e4in. Perustuslaissa asetetut lupavaatimukset on t\u00e4ytett\u00e4v\u00e4 paitsi koulun perustamisen yhteydess\u00e4 my\u00f6s jatkuvasti. <\/p>\n\n Se, ett\u00e4 n\u00e4m\u00e4 vaatimukset todella t\u00e4yttyv\u00e4t, on t\u00e4rke\u00e4\u00e4 my\u00f6s uskonnonopetuksen ja muiden oikeudenalojen kannalta (esim. AGG:n 9 \u00a7:n mukainen syrjint\u00e4kielto ja ty\u00f6ntekij\u00e4n yhteistoimintavaltuutus ty\u00f6ehtosopimuksen 118 \u00a7:n nojalla)!<\/p>\n\n Tuomiot osoittavat, miten hieno perustuslakimme on.<\/strong><\/p>\n\n Tuomioiden lukeminen kannattaa my\u00f6s n\u00e4iden erityistarkoitusten ulkopuolella, sill\u00e4 tuomioistuin valottaa l\u00e4hes oppikirjamaisesti peruslain 7 artiklassa s\u00e4\u00e4detty\u00e4 vapaan koulunk\u00e4ynnin oikeusperustaa.<\/p>\n\n Lukemisen helpottamiseksi VEBS tarjoaa seuraavilla sivuilla tuomioiden tekstit huolellisesti lyhennettyin\u00e4 ja marginaalissa olevin selityksin.<\/p>\n\n Liittovaltion hallintotuomioistuin aloitti uuden oikeusk\u00e4yt\u00e4nt\u00f6ns\u00e4 19. helmikuuta 1992 tuomiollaan ideologisen koulun hyv\u00e4ksymisest\u00e4 (asia 6 C 5.91) .<\/strong> Samana p\u00e4iv\u00e4n\u00e4 annetussa tuomiossa (asia 6 C 3.91) hyv\u00e4ksyttiin<\/strong> Hampurin koulu Bekenntnisschulen. <\/p>\n\n Koska ainoa oikeudellinen ero k\u00e4sitteiden ”maailmankatsomus\" ja ”tunnustus\" v\u00e4lill\u00e4 on se, ett\u00e4 tunnustus, toisin kuin maailmankatsomus, viittaa Jumalaan, samaa lakia sovelletaan suurelta osin molempiin koulutyyppeihin, samoin kuin kouluihin, joilla on erityinen pedagoginen profiili.<\/p>\n\n Bekenntnisschulen on oltava erilaisia, mutta ”tasa-arvoisia\".<\/p>\n\n Bekenntnisschulen-koulujen t\u00e4rkeimm\u00e4t s\u00e4\u00e4nn\u00f6kset on tiivistetty tuomioiden ”ohjaaviin periaatteisiin\".<\/p>\n\n Tuomioistuimen vaatimukset,<\/p>\n\n on tunnettava jokaisessa koulussa, ja niit\u00e4 on noudatettava.<\/p>\n\n Toisaalta voimme olla kiitollisia siit\u00e4, ett\u00e4 liittovaltion hallintotuomioistuin on tulkinnut peruslain 7 artiklan 4 kohdassa s\u00e4\u00e4detyn vastaavuusvaatimuksen opetustavoitteiden k\u00e4sitett\u00e4 hyvin laajasti: Se sis\u00e4lt\u00e4\u00e4 sek\u00e4 opetuksen tavoitteet ett\u00e4 opetettavan tutkinnon.<\/p>\n\n Liittovaltion hallintotuomioistuin on tehnyt selv\u00e4ksi, ett\u00e4 Bekenntnisschulen ei saa olla vastaaviin julkisiin kouluihin n\u00e4hden huonompi sen tunnustuksellisen luonteen vuoksi opetuksen tavoitteiden tai opetettavan p\u00e4tevyyden suhteen (kukaan ei uskaltaisi esitt\u00e4\u00e4 t\u00e4t\u00e4 vihjausta osavaltionhallitukselle tuolloin - p\u00e4invastoin, pormestarit maan eri puolilla ylist\u00e4v\u00e4t itsen\u00e4isten kristillisten Bekenntnisschulen laatua). Uskontokunnallinen luonne ei saisi koskaan johtaa siihen, ett\u00e4 yleissivist\u00e4vyyshy\u00f6dykkeiss\u00e4 olisi ”puutteita\" tai ett\u00e4 oppiaineen opetustapa johtaisi oppilaiden vinoutumiseen (ei ”ep\u00e4muodostumia\"). <\/p>\n\n Bekenntnisschulen-kasvatustavoitteet<\/p>\n\n Lopuksi tuomioistuin t\u00e4smensi vaihtoehtoisten koulujen oikeutta \" pyrki\u00e4 valtion m\u00e4\u00e4rittelemien opetustavoitteiden lis\u00e4ksi muihin opetustavoitteisiin, mukaan lukien kasvatustavoitteet, jotka eiv\u00e4t miss\u00e4\u00e4n tapauksessa ole ristiriidassa valtion opetustavoitteiden kanssa, varsinkin kun valtion opetustavoitteet j\u00e4tt\u00e4v\u00e4t tyypillisesti tilaa tiettyjen oppituntien sis\u00e4ll\u00f6n t\u00e4ytt\u00e4miselle\".<\/em><\/p>\n\n T\u00e4ll\u00f6in se on k\u00e4sitellyt yksityiskohtaisemmin yleisesti sitovaa valtion kasvatustavoitetta, jonka mukaan ”oppilaita on autettava suuntautumaan itsen\u00e4isesti ja johtamaan el\u00e4m\u00e4\u00e4ns\u00e4 omalla vastuullaan sek\u00e4 kehitt\u00e4m\u00e4\u00e4n ja vahvistamaan yksil\u00f6llisi\u00e4 havainto- ja arviointikykyj\u00e4\u00e4n\".<\/em><\/p>\n\n Juuri t\u00e4m\u00e4 on meid\u00e4n huolemme, jos haluamme antaa nuorille mahdollisuuden el\u00e4\u00e4 uskoaan Jeesukseen maailmassa.<\/p>\n\n Suvaitsevaisuusvaatimuksen merkitys Bekenntnisschulenissa<\/p>\n\n Koulutustavoitteissa korostettiin erityisesti suvaitsevaisuuden periaatetta. T\u00e4m\u00e4n tuomion perustelut olivat ainoa kohta, josta sekulaarit lakimiehet arvostelivat liittovaltion hallintotuomioistuimen vuoden 1992 tuomioita. Se edellytt\u00e4\u00e4 \" perustuslain mukaisesti sovellettuna nimenomaan Bekenntnisschulen vain sellaista suvaitsevaisuutta muita, toisistaan poikkeavia vakaumuksia kohtaan\", joka ”on edellytys avoimelle keskustelulle muiden vakaumusten kanssa\".<\/em> <\/p>\n\n Seuraavat lauseet ovat t\u00e4rkeit\u00e4 kouluille: ”Luonteeltaan jokainen ”tunnustus\" on suunniteltu tunnustamaan ja edist\u00e4m\u00e4\u00e4n omia ajatuksia ja arvoja siin\u00e4 uskossa, ett\u00e4 ne ovat oikeita. Peruslain 7 \u00a7:n 4 momentin 3 lauseen 3 kohta edellytt\u00e4\u00e4 siten kasvatustavoitetta, joka edist\u00e4\u00e4 tunnustusta itsest\u00e4\u00e4n selv\u00e4n\u00e4 ja siten sallittuna. <\/em>”[2].<\/a><\/p>\n\n Tuomion perusteluista on siten tullut my\u00f6s arvokas oikeudellinen tulkinta Bekenntnisschulenista t\u00e4ss\u00e4 vaiheessa.<\/p>\n\n Jopa kuljettajan, joka ei ole lakimies, voidaan olettaa tuntevan Saksan tieliikennelains\u00e4\u00e4d\u00e4nn\u00f6n (StVO).<\/p>\n\n Tuomioista voisi saada sen vaikutelman, ett\u00e4 n\u00e4iden oikeudellisten kysymysten k\u00e4sittely edellytt\u00e4\u00e4 juridista osaamista, jota ei kuitenkaan voida vaatia koulujen perustajilta, koulujen johtokunnilta, rehtoreilta ja opettajilta itsen\u00e4isiss\u00e4 organisaatioissa….<\/p>\n\n Kyll\u00e4, sit\u00e4 voidaan vaatia!<\/p>\n\n Edes autonkuljettajat, savupiipun nuohoajat ja lihakauppiaat eiv\u00e4t ole lakimiehi\u00e4, ja silti heid\u00e4n kaikkien on tunnettava heit\u00e4 koskevat tieliikennes\u00e4\u00e4nn\u00f6t, paloturvallisuusm\u00e4\u00e4r\u00e4ykset tai hygienias\u00e4\u00e4nn\u00f6t ja noudatettava niit\u00e4 t\u00e4sm\u00e4llisesti!<\/p>\n\n Yhdistyksen elinten ja ty\u00f6ntekij\u00f6iden on t\u00e4ytett\u00e4v\u00e4 n\u00e4m\u00e4 vaatimukset, jos ne eiv\u00e4t halua vaarantaa koulujensa olemassaolon oikeutusta ja erityisluonnetta.<\/p>\n\n Liittovaltion hallintotuomioistuin vet\u00e4\u00e4 parhaillaan jopa uskonnonopetusta koskevia johtop\u00e4\u00e4t\u00f6ksi\u00e4 vuonna 1992 antamistaan tuomioista.<\/p>\n\n 30 vuotta on pitk\u00e4 aika - antaisiko liittovaltion hallintotuomioistuin yhden tai kahden tuomarisukupolven j\u00e4lkeen edelleen saman tuomion kuin silloin? Kysymys on oikeutettu, koska oikeusk\u00e4yt\u00e4nt\u00f6 ”kehittyy\" eli muuttuu usein.<\/p>\n\n Mutta ei - liittovaltion hallintotuomioistuin jatkoi oikeusk\u00e4yt\u00e4nt\u00f6\u00e4\u00e4n uskonnonopetusta koskevalla tuomiolla vuonna 20193! Tuomioistuin hylk\u00e4si t\u00e4ll\u00e4 p\u00e4\u00e4t\u00f6ksell\u00e4 Baden-W\u00fcrttembergin osavaltion hallituksen valituksen sille kielteisest\u00e4 tuomiosta, koska asiasta oli annettu tuomio jo vuonna 1992 ja tuomioistuin pit\u00e4\u00e4 nimenomaisesti, jopa painokkaasti, kiinni siit\u00e4 uudemmilla tuomareilla. <\/p>\n\n Peruslain 7 \u00a7:n 3 momentissa ei s\u00e4\u00e4det\u00e4 uskonnonopetuksesta vaihtoehtoisten koulujen oppiaineena.<\/p>\n\n T\u00e4m\u00e4n merkitt\u00e4v\u00e4n perustelun vuoksi painamme my\u00f6s liittovaltion hallintotuomioistuimen vuonna 2019 antaman p\u00e4\u00e4t\u00f6ksen uskonnonopetuksesta - vaikka sill\u00e4 ei olekaan suoraa merkityst\u00e4 millek\u00e4\u00e4n VEBS:n koululle, sill\u00e4 tuomio vaikuttaa vain sellaisiin vaihtoehtokouluihin, jotka ovat vain Baden-W\u00fcrttembergin oikeudellisen m\u00e4\u00e4ritelm\u00e4n mukaan ”hyv\u00e4ksyttyj\u00e4\" vaihtoehtokouluja (Nordrhein-Westfalenissa puhutaan ”v\u00e4liaikaisesta luvasta\"); p\u00e4\u00e4t\u00f6s koskee kuitenkin n\u00e4it\u00e4 kouluja koko maassa. Kaikki VEBS:n koulut ovat kuitenkin ”tunnustettuja\" vaihtoehtoisia kouluja (NRW:ss\u00e4 ”hyv\u00e4ksyttyj\u00e4\" vaihtoehtoisia kouluja) tai pyrkiv\u00e4t sellaisiksi mahdollisimman pian perustamisensa j\u00e4lkeen. <\/p>\n\n Vastaavat hallinto-oikeudenk\u00e4ynnit ovat kuitenkin k\u00e4ynniss\u00e4 my\u00f6s ”tunnustettujen\" vaihtoehtoisten koulujen osalta, j\u00e4lleen Baden-W\u00fcrttembergin osavaltiossa. Kantaja odottaa t\u00e4ll\u00e4 hetkell\u00e4 toisen asteen oikeusk\u00e4sittely\u00e4 - sen j\u00e4lkeen asia siirtyy varmasti liittovaltion hallintotuomioistuimeen, jossa lopullinen tuomio annetaan vuosikymmenen puoliv\u00e4liin menness\u00e4. <\/p>\n\n Vuoden 2019 tuomiossa liittovaltion hallinto-oikeus vahvisti, ett\u00e4 luvan saanut vaihtoehtoinen koulu ei ole velvollinen tarjoamaan valtionkirkon oppiainetta ”uskonto\". Peruslain[3] 7 \u00a7:n 3 momenttia ei sovelleta vaihtoehtoisiin kouluihin<\/a> suoraan eik\u00e4 v\u00e4lillisesti, koska valtio ei voi kielt\u00e4\u00e4 n\u00e4iden koulujen ”vastaavuutta\" uskonnonopetuksen puuttumisen vuoksi. <\/p>\n\n Bekenntnisschulen voivat olla tyytyv\u00e4isi\u00e4 tuomion johtoajatukseen: ”Yksityinen vaihtoehtoinen koulu ei j\u00e4\u00e4 opetustavoitteiltaan peruslain 7 \u00a7:n 4 momentin 3 kohdassa tarkoitetulla tavalla j\u00e4lkeen julkisista kouluista sen vuoksi, ett\u00e4 se ei tarjoa uskonnonopetusta\" - t\u00e4ll\u00e4 viitataan<\/em>protestanttisen aluekirkon periaatteiden mukaiseen ja valvomaan ”uskonnonopetukseen\" (esim. pakollinen kutsumusopetus!).<\/p>\n\n Lis\u00e4ksi tuomioistuin tuki lainattua lausumaa toteamalla, ett\u00e4 vaihtoehtokouluilta \" ei voida vaatia muita kuin peruslain 7 \u00a7:n 4 momentin 3 kohdassa lueteltuja koulukohtaisia hyv\u00e4ksymisvaatimuksia\" ”joko valtion lailla tai kouluviranomaisten hyv\u00e4ksymisk\u00e4yt\u00e4nn\u00f6n erityisrakenteella\".<\/em> <\/p>\n\n Se perusti p\u00e4\u00e4t\u00f6ksens\u00e4 kahteen liittovaltion perustuslakituomioistuimen vuosina 1969 ja 1987 antamaan p\u00e4\u00e4t\u00f6kseen: ”Valtion vaikutusvallan ulkopuolelle j\u00e4\u00e4v\u00e4lle alueelle on ominaista, ett\u00e4 julkiset koulut tarjoavat opetusta, joka on itsen\u00e4isesti muotoiltu ja suunniteltu erityisesti kasvatustavoitteiden, ideologisen perustan, opetusmenetelmien ja opetussis\u00e4lt\u00f6jen osalta.\"<\/em><\/p>\n\n Uskonnonopetusta ei vaadita - mutta kaikkien oppiaineiden pakollinen ”l\u00e4p\u00e4isy\" eettisill\u00e4 kysymyksill\u00e4!<\/p>\n\n Vuoden 2019 p\u00e4\u00e4t\u00f6slauselmassa itsen\u00e4isille kouluille annetaan paljon vapautta uskonnonopetuksen j\u00e4rjest\u00e4misess\u00e4: ”Perustuslaissa edellytetty v\u00e4himm\u00e4isarvojen opettaminen kouluissa ei edellyt\u00e4 uskonnonopetusta tai edes erillist\u00e4 oppiainetta. Pikemminkin muut oppiaineet, kuten saksa tai yhteiskuntaoppi, soveltuvat my\u00f6s eettisten kysymysten k\u00e4sittelyyn. <\/em>.\"<\/p>\n\n Tuomioistuin huomautti nimenomaisesti, ett\u00e4 riidan aiheen vuoksi sen p\u00e4\u00e4t\u00f6s koskee vain lupamenettelyj\u00e4 eik\u00e4 automaattisesti Bekenntnisschulen tunnustamista. T\u00e4st\u00e4 syyst\u00e4 Baden-W\u00fcrttembergin opetus- ja kulttuuriministeri\u00f6 (joka h\u00e4visi asian) reagoi p\u00e4\u00e4t\u00f6kseen pikaisesti: ”Kysymystunnustetun vaihtoehtokoulun<\/u> aseman my\u00f6nt\u00e4misest\u00e4 ,<\/u><\/em> joka antaa koululle<\/em>oikeuden j\u00e4rjest\u00e4\u00e4 kokeita ja antaa todistuksia julkisiin kouluihin yleisesti sovellettavien s\u00e4\u00e4nn\u00f6sten mukaisesti, on erotettava t\u00e4st\u00e4\", ja se m\u00e4\u00e4r\u00e4si Baden-W\u00fcrttembergin osalta<\/em>: ”Tunnustetuilta vaihtoehtokouluilta on edelleen edellytett\u00e4v\u00e4 uskonnonopetuksen tarjoamista ja pit\u00e4mist\u00e4. ”4<\/em> <\/p>\n\n Emme ole ainoita, jotka ep\u00e4ilev\u00e4t, onko t\u00e4m\u00e4 laillista - liittovaltion perustuslakituomioistuin antaa asiasta lopullisen tuomion muutaman vuoden kuluttua!<\/p>\n\n Kristillisill\u00e4 Bekenntnisschulenilla on Saksassa loistava oikeusperusta.<\/p>\n\n Emme voi olla tarpeeksi kiitollisia n\u00e4ist\u00e4 kristillisten Bekenntnisschulen oikeudellisista perusteista, joita meill\u00e4 Saksassa on ja joita kristilliset koulut kadehtivat jopa v\u00e4litt\u00f6miss\u00e4 naapurimaissamme.<\/p>\n\n Hyvin\u00e4 hallintoviranomaisina meid\u00e4n velvollisuutenamme on siis olla tietoisia n\u00e4ist\u00e4 perusteista ja my\u00f6s tunnustaa niiden hy\u00f6dyt, erityisesti myrskyisimpin\u00e4 vuosina. Se tarkoittaa ennen kaikkea sit\u00e4, ett\u00e4 keskitymme koulujemme lakis\u00e4\u00e4teiseen hengelliseen perustaan<\/strong> ja k\u00e4yt\u00e4mme sit\u00e4 kattavasti jokap\u00e4iv\u00e4isess\u00e4 el\u00e4m\u00e4ss\u00e4 (hallinnossa ja pedagogiikassa). <\/p>\n\n Kyse ei ole ”j\u00e4rjest\u00e4ytymisest\u00e4\", jotta lakis\u00e4\u00e4teiset vaatimukset t\u00e4yttyisiv\u00e4t tilap\u00e4isesti. Ei, vaan koulun perustajien hengess\u00e4 ja hengellisten huolenaiheidemme mukaisesti kyse on vaaditun uskonyhteis\u00f6n toteuttamisesta sek\u00e4 opetuksen ja koulun arjen l\u00e4pileikkaavuudesta, jota haluamme, jotta koulumme - Jumalan koulut - voivat toimia hyvin pitk\u00e4ll\u00e4 aikav\u00e4lill\u00e4. <\/p>\n\n 19. helmikuuta 2022<\/p>\n\n Prof. Dr. Wolfgang Stock<\/p>\n\n [1] Sittemmin<\/a> islamilaisia kouluja on kuitenkin perustettu menestyksekk\u00e4\u00e4sti.<\/p>\n\n [2] Monimutkainen lainaus<\/a> tuomiosta kuuluu: ”Peruslain 7 \u00a7:n 4 momentin 3 lauseen 3 kohdassa ei siis suljeta pois t\u00e4llaista kasvatustavoitetta yksityisiss\u00e4 Bekenntnisschulen, vaan p\u00e4invastoin oletetaan, ett\u00e4 se on itsest\u00e4\u00e4nselvyys ja siten sallittu.\" (Kumpikaan kahdesta ”ei\" ei saa j\u00e4\u00e4d\u00e4 t\u00e4ss\u00e4 pois, kuten oikeuskirjallisuudessa on valitettavasti jo tapahtunut - jolloin lausuma muuttuu sen vastakohdaksi).<\/p>\n\n [3]<\/a> ”Uskonnonopetus on tavallinen oppiaine julkisissa kouluissa<\/u>, lukuun ottamatta uskonnottomia kouluja .<\/u> Valtion valvontaoikeudesta huolimatta uskonnonopetusta on opetettava uskonnollisten yhdyskuntien periaatteiden mukaisesti.\" <\/a> <\/em><\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":" 30 vuotta sitten liittovaltion hallintotuomioistuin teki kouluhistoriaa: Se pakotti Hampurin osavaltion hyv\u00e4ksym\u00e4\u00e4n vapaan protestanttisen Bekenntnisschulen (nykyiset August Hermann Francke -koulut). <\/p>\n","protected":false},"author":2,"featured_media":50082,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":true,"template":"","format":"standard","meta":{"_acf_changed":false,"footnotes":""},"categories":[296],"tags":[],"class_list":["post-45037","post","type-post","status-publish","format-standard","has-post-thumbnail","hentry","category-kotisivu"],"acf":[],"yoast_head":"\n
\n\n