Yli tuhat vuotta koulutus on ollut kirkon ja kristittyjen asia: Irlannin munkit toivat kristinuskon ja siten luostarit Keski-Eurooppaan. N\u00e4ist\u00e4 luostareista kehittyi nopeasti koulutuksen majakoita. <\/p>\n\n
Rabanus Maurus, joka toimi Fuldan luostarin apottina vuodesta 822 jKr. l\u00e4htien, erottuu edukseen.H\u00e4n toimi Fuldan luostarin apottina vuodesta 822 jKr. alkaen. H\u00e4nen alaisuudessaan Fuldan luostarikoulusta kehittyi It\u00e4-Frankian valtakunnan (joka oli ennen yhdistymist\u00e4 suunnilleen L\u00e4nsi-Saksan kokoinen) akateeminen keskus, joka houkutteli oppineita kaikkialta mantereelta. <\/p>\n\n
Luostarikoulu oli koko keskiajan yksi t\u00e4rkeimmist\u00e4 oppilaitoksista. T\u00e4\u00e4ll\u00e4 kirjoitettiin kristinuskon oppikirjoja ja k\u00e4sikirjoja. Merkitt\u00e4vi\u00e4 vanhan yl\u00e4saksan kirjoituksia, kuten Hildebrandslied tai Merseburgin loitsut, kirjoitettiin muistiin. Mutta munkit kirjoittivat my\u00f6s asiakirjoja ja koodekseja, joihin monet kaupungit ja kyl\u00e4t voivat nyky\u00e4\u00e4n johtaa ensimm\u00e4isen mainintansa. <\/p>\n\n
Rabanus Mauruksen aikana luostarin kirjaston, joka oli yksi aikansa suurimmista maailmassa, on t\u00e4ytynyt kasvaa noin 1000 k\u00e4sikirjoitukseen - kunnes protestanttiset joukot karkottivat monet niist\u00e4 Kasseliin vuonna 1632 (kolmikymmenvuotisen sodan aikana) ja arvokas pergamentti kierr\u00e4tettiin suurelta osin … <\/p>\n\n
Rabanus, jolle my\u00f6nnettiin 1800-luvulla kunniatitteli ”Germaniaan ensimm\u00e4inen opettaja\" (primus praeceptor Germaniae) h\u00e4nen kirjoitustensa runsauden ja my\u00f6hempien merkitt\u00e4vien oppilaidensa suuren m\u00e4\u00e4r\u00e4n vuoksi, ja h\u00e4nen Fuldassa sijaitseva luostarinsa edustavat n\u00e4iden vuosisatojen kirkollista koulutustoimintaa. Suurten kartanoiden ja maanviljelij\u00f6ilt\u00e4 ker\u00e4ttyjen tulojen tai maksujen turvin ne tekiv\u00e4t ainutlaatuista ty\u00f6t\u00e4. <\/p>\n\n
Vasta l\u00e4hes 300 vuotta my\u00f6hemmin syntyi merkitt\u00e4v\u00e4 ei-kirkollinen oppilaitos: my\u00f6hempi Bolognan yliopisto. Barbarossa my\u00f6nsi sille oikeudellisen autonomian ”Authentica Habita\" -oikeudella (oppineiden etuoikeus). Siit\u00e4 tuli 1200-luvun kuluessa roomalaisen oikeuden opiskeluun erikoistunut yliopisto. Yhdess\u00e4 Euroopan toiseksi vanhimman yliopiston (Oxford, joka perustettiin vuosina 1096-1167) ja Espanjan Salamancan yliopiston kanssa, jonka Le\u00f3nin kuningas Alfonso IX perusti vuonna 1134, se loi perustan eurooppalaiselle yliopistoperinteelle. My\u00f6s Pariisin yliopisto perustettiin noin 1150\/1170. Se oli ensimm\u00e4inen, joka koostui eri tieteenalojen opiskelijoista ja professoreista koostuvasta yhteis\u00f6st\u00e4. <\/p>\n\n
Siit\u00e4 l\u00e4htien vallitsi kirkollisten ja ”vapaiden\" (maallisten) eliittioppilaitosten dualismi. Maallisilla oppilaitoksilla oli hallitsijoiden etuoikeudet (oikeudellinen autonomia ja laink\u00e4ytt\u00f6valta, akateeminen vapaus, suojelu matkoilla, valmistuneiden opettajien p\u00e4tevyys), mutta ne eiv\u00e4t olleet riippuvaisia hallitsijoista (usein niille oli annettu lahjaksi paljon maata). <\/p>\n\n
Luostarit pysyiv\u00e4t pitk\u00e4\u00e4n t\u00e4rkein\u00e4 ennen kaikkea ainutlaatuisten kirjastojensa vuoksi. <\/p>\n\n
Maaseudulla ja kaukana luostareista papit olivat yleens\u00e4 ainoita, joilla oli koulu- tai akateeminen koulutus. <\/p>\n\n
”Koulut\" nykyp\u00e4iv\u00e4n merkityksess\u00e4 - lapsille, kaikille! - ei ollut olemassa. <\/p>\n\n
Luther: Koulutusta kaikille! <\/strong><\/p>\n\n Olemme koulun, sellaisena kuin me sen nyky\u00e4\u00e4n ymm\u00e4rr\u00e4mme, velkaa Martin Lutherille. Vuonna 1523 - 501 vuotta sitten - h\u00e4n esitteli ensimm\u00e4ist\u00e4 kertaa maallisen yhteiskuntaoppinsa mallin ”laatikkom\u00e4\u00e4r\u00e4yksess\u00e4\u00e4n\" Leisnigin kunnalle Saksin osavaltiossa. Nimi ”Kastenordnung\" juontuu rahalaatikosta, johon kunnanhallitus sijoitti kaikki kolikot, eli ”kassa-arkusta\". Varallisuuden hoitamista varten valittiin kymmenen maallista p\u00e4\u00e4miest\u00e4: kaksi aatelista, kaksi neuvonantajaa, kolme kansalaista ja kolme maanviljelij\u00e4\u00e4. <\/p>\n\n Luther asetti kaupungin menot t\u00e4rkeysj\u00e4rjestykseen: Kirkkoherran ja vahtimestarin palkkojen j\u00e4lkeen tulivat heti ”koulu\", sitten ”vanhukset ja sairaat\", ”orvot\" ja lopuksi ”rakennukset\". <\/p>\n\n Luther muotoili ”Kastej\u00e4rjestyksess\u00e4\u00e4n\" velvoitteen ”jaettuun julkiseen vastuuseen [kouluopetuksesta], joka perustuu uskoon\". Ensimm\u00e4isess\u00e4 luvussa h\u00e4n mainitsi perustaksi Raamatun perusperiaatteiksi katsomansa toimintaperiaatteet. Kunnallisen koulun asettaminen etusijalle perheen toissijaisena tukilaitoksena oli tuolloin t\u00e4ysin ep\u00e4tavallista. Luther kommentoi: ”Sill\u00e4miss\u00e4 is\u00e4 ei kykene yksin kasvattamaan lastaan, h\u00e4n ottaa koulumestarin opettamaan h\u00e4nt\u00e4.\"<\/em> Yksitt\u00e4isten perheenisien tulisi yhdist\u00e4\u00e4 voimansa ja tehd\u00e4 itse aloite. <\/p>\n\n Luther oli ensimm\u00e4inen, joka vaati kouluja kaikille. H\u00e4n ei ollut kiinnostunut oppimisesta ja koulutuksesta nykyaikaisessa mieless\u00e4 - h\u00e4n halusi tehd\u00e4 Raamatun, jonka h\u00e4n oli juuri k\u00e4\u00e4nt\u00e4nyt saksaksi, kaikkien saataville ja johdattaa kaikki oikeaan uskoon. <\/p>\n\n Tasan 500 vuotta sitten, vuonna 1524, Luther julkaisi avoimen kirjeen ”Kaikkien Saksan kaupunkien valtuutetuille, ett\u00e4 he perustaisivat ja pit\u00e4isiv\u00e4t yll\u00e4 kristillisi\u00e4 kouluja\". Siin\u00e4 h\u00e4n vaati koulujen perustamista kaikkiin kaupunkeihin, jotta kaikki lapset voisivat lukea, kirjoittaa ja opiskella Raamattua. <\/p>\n\n Tarvitsemme uusia kouluja, joissa opetetaan muinaisia kieli\u00e4 ja jotka siten mahdollistavat kriittisen l\u00e4hestymistavan raamatuntekstiin. Poikien ja tytt\u00f6jen tulisi olla yleisesti ottaen hyvin koulutettuja, sill\u00e4 kirkko ja erityisesti valtio tarvitsevat kyvykk\u00e4it\u00e4 ja koulutettuja nuoria. Julkisen sektorin teht\u00e4v\u00e4n\u00e4 on nyt rakentaa n\u00e4it\u00e4 kouluja ja niihin liittyvi\u00e4 kirjastoja ja rahoittaa niit\u00e4 pysyv\u00e4sti. <\/em> <\/p>\n\n Ei vain latinaa puhuvan papiston pit\u00e4isi pysty\u00e4 ymm\u00e4rt\u00e4m\u00e4\u00e4n Jumalan sanaa, vaan kaikkien - h\u00e4nen yht\u00e4 uuden, vallankumouksellisen ”kaikkien uskovien pappeuden\" periaatteensa mukaisesti! <\/p>\n\n Lutherin mielest\u00e4 500 vuotta sitten ei my\u00f6sk\u00e4\u00e4n ollut en\u00e4\u00e4 asianmukaista, ett\u00e4 vain luostarit yll\u00e4pit\u00e4v\u00e4t kouluja. H\u00e4n puhui sen puolesta, ett\u00e4 kunnalliset viranomaiset ottaisivat t\u00e4m\u00e4n teht\u00e4v\u00e4n hoitaakseen. <\/p>\n\n Siksi Lutherin vuonna 1524 julkaisema pamfletti on historiallinen k\u00e4\u00e4nnekohta saksankielisen Keski-Euroopan koulutuksessa: koulutus kaikille, paikallisen kansan j\u00e4rjest\u00e4m\u00e4n\u00e4!<\/strong> <\/p>\n\n Koulutusta jokaiselle lapselle, jotta jokainen voi lukea Raamattua alkuper\u00e4istekstin\u00e4 ja muodostaa oman mielipiteens\u00e4! <\/p>\n\n Jumalan miehen\u00e4 Martin Luther halusi vahvistaa uskoa: <\/p>\n\n Kristittyjen on siis luettava Pyhi\u00e4 Kirjoituksia ahkerasti omana, ainoana kirjanaan, ja on synti ja h\u00e4pe\u00e4, jos emme ymm\u00e4rr\u00e4 omaa kirjaamme emmek\u00e4 tunne Jumalamme kielt\u00e4 ja sanaa. <\/em> <\/p>\n\n Siksi on viel\u00e4 enemm\u00e4n synti\u00e4 ja haittaa, jos emme opi kieli\u00e4, varsinkin kun Jumala tarjoaa meille nyt ihmisi\u00e4 ja kirjoja … ja antaa meille sen, mik\u00e4 palvelee t\u00e4t\u00e4 tarkoitusta, ja houkuttelee meid\u00e4t ik\u00e4\u00e4n kuin luokseen ja haluaa meid\u00e4n avaavan kirjansa …<\/em> <\/p>\n\n Luther vaati siksi uusia kouluja, joissa opetettiin kreikkaa ja latinaa, mik\u00e4 mahdollisti raamatuntekstin kriittisen tarkastelun. <\/p>\n\n Poikien ja tytt\u00f6jen olisi kuitenkin ensisijaisesti oltava hyvin koulutettuja, sill\u00e4 valtio (ja my\u00f6s kirkko) tarvitsi kyvykk\u00e4it\u00e4 ja koulutettuja nuoria. Siksi uudistajalle on my\u00f6s selv\u00e4\u00e4, ett\u00e4 kaupunkien t\u00e4rke\u00e4 teht\u00e4v\u00e4 on ”perustaa ja rahoittaa pysyv\u00e4sti n\u00e4it\u00e4 kouluja ja niihin liittyvi\u00e4 kirjastoja\". <\/p>\n\n Lutherin neuvonantajan tutkielma sai nopeasti uusintapainoksen ja sai kannatusta monin paikoin, erityisesti Philipp Melanchthonin toimesta. <\/p>\n\n Julkaisuvuonna 1524 Lutherin vetoomus johti ”neuvoston koulujen\" perustamiseen Magdeburgissa, Gothassa, Halberstadtissa ja Nordhausenissa, seuraavana vuonna my\u00f6s Eislebeniss\u00e4, sitten N\u00fcrnbergiss\u00e4, Erfurtissa, Speyeriss\u00e4 ja monissa muissa kaupungeissa. <\/p>\n\n Monet niist\u00e4 ovat edelleen olemassa (valtion rahoittamina) ”protestanttisina lukioina\". Protestanttisilla alueilla ne muodostivat julkisen kouluj\u00e4rjestelm\u00e4n kulmakiven, sill\u00e4 uskonpuhdistuksen my\u00f6t\u00e4 aiemmat kirkolliset koulut siirrettiin valtiollisen tai kunnallisen hallinnon alaisuuteen. Katolisilla alueilla sen sijaan olemassa olevat koulut pysyiv\u00e4t kirkon vastuulla. <\/p>\n\n Ranskan vuoden 1790 vallankumous oli pakkolunastanut kirkon Ranskassa kokonaan ja heikent\u00e4nyt sit\u00e4 valtavasti. Vuodesta 1801 alkaen, mutta erityisesti vuoden 1803 keisarillisen p\u00e4\u00e4deputaation j\u00e4lkeen, ”maallistuminen\" (kirkkojen suurten omaisuuksien pakkolunastus) seurasi my\u00f6s Saksassa vuoteen 1806 asti, 280 vuotta Lutherin perustamisimpulssin j\u00e4lkeen. T\u00e4m\u00e4 merkitsi kaiken kirkon vastuun loppumista peruskoulutuksesta yleens\u00e4. <\/p>\n\n Vuonna 1875 viimeiset luostarit, jotka olivat aikoinaan koulutuksen majakoita, lakkautettiin. <\/p>\n\n Nyt ”valtio\" oli ottanut vastuun kouluista. T\u00e4m\u00e4 ”valtio\", Saksan keisarikunta vuonna 1875, koostui kuitenkin 25 osavaltiosta nykyisen Saksan alueella. Kuten nyky\u00e4\u00e4nkin, niiden s\u00e4\u00e4d\u00f6sten yksityiskohdissa oli monia eroja; siit\u00e4 l\u00e4htien ”valtion vastuu\" on koskenut koulupolitiikkaa. <\/p>\n\n Ensimm\u00e4isen demokraattisen tasavallan perustuslaki vuodelta 1919 vahvisti nykyisten kahdeksantoista osavaltion toimivallan, ja vuonna 1949 se pysyi sellaisena. <\/p>\n\n On kuitenkin huomattava: Saksassa valtio on ollut vastuussa koulutuksesta vasta noin 215 vuotta; sit\u00e4 ennen se oli kirkko koko vuosituhannen ajan…. <\/p>\n